Bergman

Luin Bergmanin kirjan Bilder (Kuvasta kuvaan), sillä minun täytyy tehdä ruotsiin esitelmä pohjoismaisesta henkilöstä, ja mieluisin valinta on tietenkin Bergman. Harmi vain, että den Bergman dokkari, joka tuli joskus telkasta ei ole millään nauhalla tähän päivään asti minulla säilynyt, joten tämä tarkoittaa sitä, että minun pitää tehdä työtä, ja vieläpä ruotsiksi! Gaah, no tulen laittamaan sen tänne.

Mutta ennen sitä taas ajatuksia: 1) Minä olen nähnyt aika paljon Bergmaneja, mutta silti liian vähän. 2) Bergmanin varhainen komedia, ei toimi, sillä komedia heiluu kokoajan bergmanilaisen epätoivon partaalla. 3) Seitsemäs sinetti on hauskin Bergman, vaikka käsitteleekin taas vaikeita aiheita: kuolemaa, ja ihmisen käsittelyä kuolemasta .l. Jumalaa. Jotkut kohtaukset ovat vallan hilpeitä! (Näyttelijä kiipeää puuhun, jota Kuolema tulee kaatamaan, ja sen jälkeinen orava-kohtaus) 4) Parhainta Bergmania on Talven valoa, 5) joka ei muodosta trilogiaa Hiljaisuuden ja Kuin kuvastimessa kanssa.

Bergman on hirvittävän vanha! 89! Ja kuitenkin kova jätkä, vaikkei enää teekään mitään, mutta viimeisin, Saraband toimii, vaikken ole Kohtauksia eräästä avioliitosta nähnytkään, jonka jatko-osa se on. Ja nämä leffat on kuvattu kesälomilla teatterista! Jännittävää miten teatterinäytös, olkoonkin se maailman paras ei enää koskaan toistu. Hetki on jo mennyt, ja sen on kokenut jokin 200 ihmistä. Joillekin elokuville käy samallalailla. Buster Keaton meinattiin unohtaa ja tuhota, mutta osa pelastui. Miten paljon suuruutta onkaan tuhoutunut! Entäpäs ne jotka ovat kuolleet lavantautiin enne mahdollista suuruuttaan!